| Vesivarojen niukkuus ja kasvava haavoittuvuus
kuuluvat ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin tällä hetkellä.
Tarkasteltaessa muutosvoimien luonnetta ja nopeutta, nämä haasteet
tuntuvat kasvavan hyvin nopeasti lähivuosikymmeninä. Paineita kohdistuu
erityisesti hyödyntämisestä, sekä ympäristön
pilaantumisesta ja rappeutumisesta. Vesiongelmat kytkeytyvät läheisesti
poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asetelmiin suuressa osassa maapalloa:
toisaalta epävakaat olot ja liian lyhyellä tähtäimellä
toimivat yhteiskunnat eivät mahdollista vesivarojen kestävää
kehittämistä, ja toisaalta vesiin liittyvät intressiristiriidat
kylvävät epäsopua jopa valtioiden välillä.
Ongelmien kasvunopeus on tällä hetkellä hyvin suuri.
Maailmanpankin hiljattain eläkkeelle jäänyt vesivarajohtaja
H.D. Frederiksen (1996) kiteyttää asian seuraavalla tavalla:
Aika on ehkä kriittisin vesivarakriisin ratkaisujen
rajoittava tekijä. Miljardin uuden ihmisen asuttamiseen kymmenessä
vuodessa ei ole paljon aikaa käytettävissä. Hyvin rajallinen
määrä tarvittavan mittavia ratkaisuja voidaan käytännössä
toteuttaa vuosikymmenessä. Mitä nämä tarvittavat ratkaisut
ovat, ja minkälaisessa mittakaavassa niitä tulisi toteuttaa on tärkeä
mutta vaikea kysymys, joka on altis monenlaisille ristiriidoille.
Viimeisten vuosien aikana YK ja muut kansainväliset järjestöt
ovat olleet hyvin aktiivisia järjestäessään luonnonvaroihin,
ympäristöön ja yhteiskuntien kehittymistä analysoivia
huippukokouksia. Ne ovat luoneet uuden standardin globaalien muutosten ja
kehitystrendien analysoinnille ja ymmärtämiselle. Vesivarojen suhteen
varsinaista huippukokousta ei ole vielä järjestetty, mutta vesi
on ollut keskeisesti esillä useissa yhteyksissä, esimerkiksi kaupungistumista
analysoinneessa HABITAT II-kokouksessa vuonna 1996 ja ravinnontuotantoa puineessa
FAOn huippukokouksessa samana vuonna. Vesi on myös saanut kasvavaa huomiota
Rion ympäristökokouksen seurantaprosessissa viime aikoina. Viime
vuosina on myös laadittu globaaleja vesivarojen evaluointeja usealla
taholla.
Näiltä sivuilta löytyy lisätietoa Vesitalouden
laboratorion globaaleja muutoksia ja vesivaroja käsittelevästä
tutkimuksesta. Tarjolla on myös lyhyt versio.
HUOM! Englanninkieliset sivut ovat huomattavasti
laajemmat kuin muilla kielillä tehdyt. Ne pidetään myös
parhaiten ajan tasalla!
Lisätietoja tutkimuksesta antavat:
Olli Varis
Pertti Vakkilainen
|
Tutkimuksen yhteenveto
Tutkimuksen rahoittajat:
Teknillinen korkeakoulu
Suomen Akatemia
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja vesitekniikan tuki r.y.
Keskeiset julkaisut:
Luettelo
ja tiivistelmät
Online
In English
En Español
Auf Deutsch
|
